Partiomarssi
Tie selvä on ja marssi soi
ja lippu hulmuaa.
Ei painumaan se joudakaan,
ei toivo kuolla saa.
On määränpää, se yhdistää,
kun käymme vierekkäin.
Maailmaa muu myös uudistuu
ja laulaa näin ja laulaa näin.
Kun usko puhdas, säihkyvä on,
niin vuoret siirtää voi.
Tää sielun varmuus horjumaton
ain sankareita loi.
Jos uskos hyvään, oikeaan
vain syttyy uudestaan,
käy joukkohon ja horjuttaa
ei milloinkaan, sua esteet saa.
Puolalainen nuotiolaulu
Meill’ on metsässä nuotiopiiri,
missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii,
lähipuutkin punervoi.
Ja me muistaen sankariaikaa,
sadun tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii
ja kun hongat huminoi.
Tuli leiskuen nuolevi puuta,
hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta,
sydän syttyy tuntemaan.
Ja me muistain…
Ja kun himmenee hiipuva hiillos
ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos,
Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain…
Lohikäärme Puff
Puff on lohikäärme niin iloinen,
nyt vaalenneet ja haalenneet
ovat vanhat suomut sen.
Paperista tehtiin Puff kai aikoinaan,
ja tuhat vuotta sitten Puff jo lähti
maailmaan.
Puff tuo lohikäärme niin iloinen
kai eksyi kerran kaupunkiin, oli sumu hirmuinen.
Puff ei lentää voinut, niin löysi sen
tuo pihan poika pikkuinen, joka myös on iloinen.
Hän vanhan lohikäärmeen korjas kumiliimallaan.
Langat laittoi paikoilleen ja sai sen nauramaan.
Ja ilmaan siitä noustiin, tie kulki seikkailuun,
kumpainenkin unohti jo aivan kaiken muun.
Prinsessat ja prinssit satulinnoistaan
nyt katselivat kummissaan kuka lentää matkallaan.
Laiva merirosvon myös kauhistui,
kun tulta syösten kidastaan sille Puff vain huusi: hui!
Näin lohikäärmeet lentää, mutta pojat varttuvat,
leikin aika loppuu, työhön pojat tarttuvat.
Vanhan lohikäärmeen joku saattaa unohtaa,
se aivan yksin rannalla vain poikaa odottaa.
Vaan Puff tuo lohikäärme on entinen.
on pudonneet ja kadonneet kaikki suuret suomut sen.
Puff nyt piilossansa sua odottaa,
jos löydät sen ja korjaat sen, joku jälleen lentää saa.
Saku Sammakko
Saku Sammakko kosiomatkallaan, a-haa, a-haa,
Saku Sammakko kosiomatkallaan, a-haa, a-haa,
Saku Sammakko kosiomatkallaan hän lauleli kauniita laulujaan,
a-haa, a-haa, a-haa
Hän Hillevi Hiiren tavatessaan, a-haa, a-haa,
hän Hillevi Hiiren tavatessaan, a-haa, a-haa,
hän Hillevi Hiiren tavatessaan pyysi mukanaan tulemaan pappilaan,
a-haa, a-haa, a-haa
Mikset kultasein kosinut aikanaan…
minut Matias Myyrälle naitetaan…
Sulle Matias sovi ei ollenkaan…
on multaakin hänellä varpaissaan…
Mutta Hillevi Hiirestä huomataan…
että nainen on nainen aina vaan…
Häitä Hillevi Hiiren soitetaan…
mutta Hepokatti-Heikki on sulhasenaan…
Ei kelvannut Saku ei Matiaskaan…
sillä Heikkipä soitteli viuluaan…
Saku Sammakko ei enää huomaakaan…
että multaa on myyrällä varpaissaan…
Tää ystävyys ei raukene
Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Tiet kauas voivat loitota, jää muistot sydämiin.
Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin.
Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan.
On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.
Petteri Punakuono
Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan
ja Punahilkan ja sudenkin harmaan,
mutta poro tää sulta usein unhohon jää.
Petteri Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään.
Haukkuivat toiset illoin majakaksi pilkaten.
tuosta vain saikin silloin Joulupukki aattehen.
Aattoilta pitkä on, taival valoton.
Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään.
Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen
johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien.
Kilisee, kilisee kulkunen
Kilisee, kilisee kulkunen
helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen
loistehessa nietoksen.
Käy yli harjanteen
kulku reen hiljalleen,
poikki suon ja laidunten,
halki niittyjen.
Kilisee, kilisee kulkunen
helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen
loistehessa nietoksen.
Joulua juhlii maa,
välkkyvät kynttilät.
Riemuin kellot kuuluttaa
juhlaa korkeaa.
Kilisee, kilisee kulkunen
helkkyen, välkkyen.
Kilisee, kilisee kulkunen
loistehessa nietoksen.
Tonttujen jouluyö
Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu.
Öitten varjoon talon touhu hukkuu, touhu hukkuu.
Tip-tap, tip-tap, tipe, tipe, tip-tap, tip, tip, tap.
Tonttujoukko silloin varpahillaan, varpahillaan,
varovasti hiipii alta sillan, alta sillan.
Tip-tap …
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki.
Raoistansa sen jo tonttu näki, tonttu näki.
Tip-tap …
Pöydän päälle veittikaiset rientää, veitikkaiset,
syövät paistia ja juovat lientä, juovat lientä.
Tip-tap …
Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista.
Kuiske kuuluu: ”Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaa?”
Tip-tap …
Sitten leikitellään kuusen alla, kuusen alla,
kunnes päivä koittaa taivahalla, taivahalla.
Tip-tap …
Hiljaa hiipii joukko varpahillaan, varpahillaan,
kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan.
Tip-tap …
Joulu on taas
Joulu on taas, joulu on taas,
kattilat täynnä puuroo.
Nyt sitä saa, nyt sitä saa
vatsansa täyteen puuroo.
Joulu on taas, joulu on taas,
voi, kuinka meill´ on hauskaa!
Lapsilla on, lapsilla on
aamusta iltaan hauskaa.
Äidin porsaat
Porsaita äidin oomme kaikki,
oomme kaikki, oomme kaikki,
porsaita äidin oomme kaikki,
oomme kaikki, kaikki!
Sinä ja minä,
sinä ja minä.
Joulupukki
Joulupukki, joulupukki, valkoparta,
vanha ukki. Eikö taakka paina selkää?
Käypä tänne, emme pelkää! Oothan meille
vanha tuttu, puuhkalakki, karvanuttu.
Tääll´ on myöskin kiltit lapset, kirkassilmät,
silkohapset.
Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki,
vietä iltaa joukossamme täällä meidän
riemunamme. Tervetullut meille aina,
käypä tänne, puuta paina, tai jos leikkiin
tahdot tulla, kahta hauskempaa on sulla!
Kiitos, kiitos, kiltit lapset,
kirkassilmät, silkohapset, terve teille,
pienokaiset, leikkiväiset, laulavaiset.
Hauska tääll´ ois iltahetki, vaan on
vielä pitkä retki: kuusen luota kuusen
luokse mulla matkan suunta juoksee.
Joulupukki, joulupukki,
valkoparta, vanha ukki, viivy vielä
pieni hetki, vaikka onkin pitkä retki.
Tässä tuomme sulle mettä vilpoisaa
kuin lähdevettä, sitten jaksat pitkän
tiesi kulkea kuin aimo miesi.
Tulkoon joulu
Niityillä lunta, hiljaiset kadut
Taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus
Muistojen virtaa, lapsuuden sadut
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus
Kertosäe
Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan,
Olkoon rauha loppumaton
Joulu on taas, kulkuset soi
Jossakin äiti, lastaan seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon jeesus
Herraksi sen
Tulkoon rakkaus, ihmisrintaan
Silloin joulu luonamme on
Tahtoisin päästä, paimenten mukaan
Unohtaa kiireen ja melun rasittavan
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
Tuo ensi joulu
Sai muuttaa historian
Kertosäe